Halusin korkata kolmen viikon kesävapaani matkalla jonnekin ihan muualle, pois. Aivoni eivät nyt vain kertakaikkiaan osaa tehdä nopeaa hyppyä ulos arjesta niissä samoissa, tutuissa ympyröissä. Tarkoitan nyt siis sellaista kunnon resettiä, joka avaa mahdollisuudet ihan täysin uusien ajatuskuvioiden luomiseen. Vähän kuin…”syntyisi uudestaan eri ihmisenä”.
Monesti elämässä on kyse siitä, miten itse valitsee suhtautua asioihin. Puuhasin loman alkajaisiksi itselleni Operaatio Nollapiste -projektin. Yhtenä rauhoittavana elementtinä projektiin kuuluu runsas määrä kävelyä. Ei siis mitään hikilenkkeilyä, vaan kävelyä enimmäkseen luonnossa. Lomallahan olisi aikaa samoilla metsissä ja poluilla. Nå, aina ei kaikki mene ihan kuin Strömsössä…
Kesän ensimmäisenä viikonloppuna, sateen ropistessa kattoon, suunnittelin tulevaa lomaani. Siinä vaiheessa, kun muut yrittävät saada maailmaa valmiiksi juhannukseen mennessä, olen itse jo lomalla. Tämä on todella poikkeuksellista, sillä yleensä lomailen heinäkuussa. Poikkeuksellista on myös se, että pidän omasta tahdosta vain kolmen viikon loman.
