Ultraprosessoitu ruoka pois – onnistuukohan?

Katsoin joku aika sitten dokumentin ultraprosessoidusta ruoasta. Tunsin itseni…heikoksi. Olen tietämättäni syönyt vuosia (!) joka ikinen aamu ultraprosessoitua soijajogurttia – olkoonkin, että se on ollut sokeritonta ja maustamatonta. Tämä on vain yksi esimerkki pitkässä listassa tiedostamattomia syntejäni. Tölkkilimsa-addiktiostani en viitsi edes mainita mitään (öhöm).

Ruokabusineksessä tunnetaan meidän persoudet. Miksi ihmeessä en ole aikaisemmin aktiivisesti ajatellut tätä?

Sivistyin dokumentin myötä ymmärtämään ruokabusineksen ns. raa’emman puolen. Olen ollut oikeastaan melkoisen sinisilmäinen. Tietenkin yritykset yrittävät kasvattaa myyntiään. Niiden tavoite on menestyä taloudellisesti. Riippumatta hienoista korulauseista. Tietenkin erityisesti suurten yritysten käytössä on arsenaali tutkijoita tai vähintäänkin tutkimuksia, joiden päätehtävänä on…

• löytää se maistuvin ja koukuttavin resepti (rasva, sokeri, suola -tuo pyhä kolminaisuus),
• optimoida suutuntuma ja koostumus,
• luoda aivojemme hermokeskuksia hivelevä äänimaailma, ja
• tarjoilla ruoka mahdollisimman viehättävässä ja puhuttelevassa pakkauksessa.

Tietenkin tämä kaikki strategisuus ja suunnitelmallisuus piilotetaan makean markkinoinnin avulla. Saatan typeryyksissäni jopa kuvitella syöväni jotakin terveellistä, vaikka oikeasti pistelen poskeeni kaikenlaista teollista rotanmyrkkyä. Olen vain tottunut erikoiselta kuulostaviin aineosiin, koska ne toistuvat tuotteesta toiseen. Olen kyllä oppinut skannaamaan haukan lailla listoilta kaikki ei-vegaaniset osat ja E-koodit, sekä sanan sipuli. Mutta, muut erikoisuudet olen ohittanut vaivihkaa, ottamatta oikeasti niistä selvää. Oi minua laiskaa ihmislasta…

Pyrin eliminoimaan NOVA-luokituksen avulla ultraprosessoidut ruoat JA poistamaan kaikki sellaiset tuotteet, jotka sisältävät omituisia aine-osia.

Dokumentin ja Chris van Tulleken Ultraprosessoitua -kirjan innoittamana olen päättänyt nyt testata miten haastavaa on elää syömättä ultraprosessoitua ruokaa. (Kaupallinen mainostuokio: kirja löytyy helposti mm. Nextorystä.)

Vääräleuat voisivat sanoa lähes kaiken ruoan olevan prosessoitua. Jos keität perunan, niin sehän on prosessointia, eli mitä ihmettä siinä venkoilet? No, antakaahan, kun selostan testini tavoitteet:

Nojaan testissäni professori Carlos A. Monteiron kehittämään NOVA-luokitukseen. Sen mukaan ruoka jaotellaan neljään luokkaan prosessointiasteen mukaisesti.

• Ryhmä 1 – Jalostamattomat tai vähän jalostetut ruoat
  • Hedelmät, kasvikset, pähkinät, siemenet, kuivatut pavut…
• Ryhmä 2 – Jalostetut ruoanvalmistusaineet
  • Jauhot, kasviöljyt, sokeri, suola, kahvi…
• Ryhmä 3 – Jalostetut ruoat
  • Leipä, säilykkeet, olut, juustot (Huom: osa 3 luokan tuotteista voi kuulua oikeasti luokkaan 4, eli tuoteseloste on luettava tarkkaan)…
• Ryhmä 4 – Ultrajalostetut ruoka- ja juomatuotteet
  • Teolliset tuotteet, ns. klassinen roskaruoka, sisältävät aine-osia, joita ei yleensä löydy kotikeittiöstä: esim. arominvahventeet, keinotekoiset makeutusaineet, väri- ja säilöntäaineet, emulgointiaineet, hydrolysoidut proteiinit ja teollisesti valmistetut herkästi hapettuvat kasviöljyt.

Mitä testi tarkoittaa itselleni käytännössä? Vaikeaa tulee…

Tavoitteenani on siis eliminoida 4 ryhmän tuotteet täysin jouluaattoon saakka. Tämän lisäksi yritän koostaa ateriani mahdollisimman pitkälti luokan 1 ja 2 antimista. Hoidan prosessoinnin mieluummin itse. Tulen tuomitsemaan luokan 3 tuotteita tiukasti, eli jos tuoteselosteessa on omituisia aineosia, niin jätän valmisteen kylmästi hyllylle.

Käytännössä tämä tarkoittaa itseni kohdalla esimerkiksi…

• luopumista vakioaamiaisesta JA -lounaasta. Molempien komponenteissa on pitkähköt tuoteselosteet, joista osaa en todellakaan tunnista. Tämä on paha rasti!!! Pitää keksiä uudet vakioeväät etätyöpäiviin.
• kasvimaitojeni uudelleen arvioimista. Pitäisiköhän taas opetella juomaan kahvi mustana?
• suosikkileipieni jättämistä, koska niissä on aine-osia, joita en käyttäisi kotona itse leipoessani. (Huom. kyseessä on siis ihan tavallisia ruisleipiä…)Pitää etsiä kaupasta vaihtoehtoiset tuotteet, tai sitten leipoa itse. Voisin elää pelkästään leivillä, joten tämä on myöskin paha.
• tölkkilimsojen jättämistä hyllylle. Apua, miten nyt ns. viihdytän itseäni?
• Bon Vegan Frankfurtersien jäähylle laittamista. Nämä ovat toimineet välillä pikaruokanani.
• perjantaiherkun korvaamista jollakin terveellisemmällä vaihtoehdolla. Yleensä olen syönyt vähän vaihdellen nachoja, lakritsaa tai irtokarkkeja. No more.

Luovuin n. 2 kuukautta sitten 5 vuotta kestäneestä kofeiinittomasta elämäntavasta. Opin eilen, että aikaisemmin kittaamani, pikajauheesta valmistettu, kofeiiniton kahvini on ollut ultraprosessoitua. Ou jee…Onneksi olen jo aikaisemmin luopunut pääsääntöisesti ns. lihankorvikkeista. Rehellisesti, tähän on enimmäkseen vaikuttanut valmistuotteiden reseptiikka. Suunnilleen kaikki valmisteet nimittäin sisältävät nykyään jotakin sipulikasvia.

Tämä haaste on pitkästä aikaa sellainen, joka pistää itseni varmasti tarpeeksi koville. Useat kombot, joista joudun luopumaan ovat nimittäin olleet vuosikausia turvaruokiani. Tiedän jo nyt, että olen menossa ennen joulua muutamaan tapahtumaan, joissa tulen sortumaan 98% varmuudella. En tule myöskään aina kodin ulkopuolella pääsemään käsiksi tuoteselosteeseen.

Kysymys kuuluukin, että mitä sen jälkeen tapahtuu, kun olen mokannut tai olen epävarma? Olen ultimaattinen on/off tyyppi, eli kohtuus tai keskinkertaisuus eivät vain kertakaikkiaan toimi kohdallani. Joten, vaikeaa tulee olemaan.

Miksi pyrin poistamaan ultraprosessoidut ruoka-aineet ruokavaliostani?

Tarvitsen kaikkeen toimintaani tarkoituksen. Lähden tähän testiin siksi, että..haluan testata, tuoko muutos mitään vaikutuksia yleisvointiini? Ultraprosessoidulla ruoalla kun on tutkitusti monia haittavaikutuksia:

1. Lisää merkittävästi lihavuuden riskiä. En ole ylipainoinen, MUTTA olen n. 5 kiloa painavampi, kuin ns. mukavuuskokoni. Tämä on itseasiassa melko karseaa. Välillä ei tekisi mieli poistua ihmisten ilmoille lainkaan. (Näin ei luultavasti saisi sanoa, koska se voidaan tulkita epäterveeksi. Yritetään nyt kuitenkin olla blogin hengessä suodattamattomia.) En ole testin aikana rajoittamassa kaloreita tms. Testi palvelee enemmänkin terveysfriikkiä osaa itsestäni.
2. Heikentää suolistomikrobistoa. Ultraprosessoitu ruoka voi aiheuttaa esimerkiksi matala-asteista tulehdusta. (Kaupallinen mainostuokio: onneksi omat tulehdusarvoni ovat olleet aina suunnilleen nollissa todistettavasti Puhdin kokeiden mukaan.) Luultavasti parannettavaa kuitenkin löytyy. En menisi vannomaan, että ravinteet imeytyvät suolistossani tehokkaasti. Tuntuu, että olen vähän läpipasko toisinaan.
3. Lisää sydän- ja verisuontitautien riskiä. Verenpaineen suhteen olen kummajainen, eli se on aina ollut todella alhainen. Tämä aiheuttaa välillä pyörrytystä ja tietynlaisia dissosiaation tuntemuksia, mutta en valita. (Kaupallinen mainostuokio: Puhdin kokeissa on mitattu myös kolesteroliarvot, ja ne ovat ainakin toistaiseksi olleet onneksi vihreällä.) Uskon, että yleisesti vegaaniruokavalio on vaikuttanut positiivisesti erityisesti tähän kohtaan.
4. Heikompi ravitsemuslaatu. En tietoisesti halua syödä ravintoköyhää ruokaa, mutta eihän esimerkiksi niistä frankfurtseista mitään hyviä ravinteita kehoon imeydy. Ilmankos välillä voi olla hieman veto poissa tai hiukset ohentua puolella…
5. Lisää useiden mielenterveyshäiriöiden riskiä, kuten esimerkiksi masennusta, ahdistuneisuutta, kognitiivisen suorituskyvyn laskua jne. mm. suolistomikrobiston heikon laadun, verensokerin vaihtelun tai lisäaineiden myötävaikutuksella. Innostun pääsääntöisesti mistä tahansa projektista, jolla voisi olla edes teoreettisesti positiivisia vaikutuksia pääkopan sisälle. Tämä lähinnä siksi, että tykkään viettää siellä niin paljon aikaa. Parasta pitää tila siis ennaltaehkäisevästi kunnossa ja siistinä.

Mitä jos tämä testi meneekin metsään?

Saattaa olla, että tämä projekti on liian haastava joulun alla? Maailmaa olisi muutenkin tahkottavana valmiiksi joka rintamalla, joten riittävätkö rahkeet tällaiseen hifistelyyn?

Jos mennään metsään, niin lupaan pyhästi raportoida teille jokaisen koettelemuksen. Aloitin projektini eilen, mutta varsinaiset ylämäet alkavat vasta kiireisen työviikon koittaessa maanantaina. Miten ihmeessä selviän, kun en voi turvautua pikaisiin vakisetteihini? Ehkäpä preppaan tänään tulevan viikon oikeanlaiset sapuskat jo valmiiksi? Se on itseni tuntien luultavasti ainoa keino selviytyä. Joten joo…vähän hirvittää…

Yritin etsiä tuhansien kuvien kirjastostani terveellisiä ruokakuvia. Huomasin, että lähes kaikissa kuvaamissani annoksissa oli mukana jotain ultraprosessoitua. Olen tainnut olla ongelmassa syvemmällä, kuin olisin uskonutkaan!

Lopuksi sinulle rakas lukijani: lähtisitkö mukaan testiin? Jos ei nyt, niin ehkäpä uutena vuotena? Laittakaahan idea korvan taakse. Mielelläni lukisin muidenkin kokemuksia kohti terveellisempiä elintapoja. Jos päätät hypätä kelkkaan, niin linkkaa kernaasti blogisi kommentteihini, niin tiedän olla kuulolla (｡•́‿•̀｡).