Pimeän kauden tappajaiset

Älkää ymmärtäkö väärin, en pane pahakseni syksyn saapumista ja pimeän laskeutumista kylmään pohjolaamme. Minulle syksy on aina merkinnyt uuden lukukauden alkua, ikäänkuin toista uutta vuotta. Välitilikauden päätöksessä huomasin, että olin kuluttanut enemmän läppäriä kuin tossuja ja mekkoja. Miten ihmeessä tässä näin on käynyt?

Korjausliikkeenä olen viettänyt syyskuun alun aktivointipuuhissa, ja mestarillisen suunnitelman punomisessa. Tarvitsen kalenteriini pieniä hetkiä, jotka pakottavat minut ulos hyggeilyn lämpimästä sylistä. Ilman pientä pakotetta viihtyisin varmasti hamaan tappiin saakka hermit-moodissani kotosalla. …poislukien profiilissani listatut asiat…

Toistaiseksi syksyn kalenterini näyttää tältä…

1. Urheilusta voimaa ja valinnan vaikeus. Apuja?

Viikon kohokohtia ovat lauantai- ja sunnuntaiaamut. Käyn lauantaisin BodyPumpissa ja sunnuntaisin uimassa tunnin. Nämä vuorot ovat niin vakiintuneet, että liikkeellelähtö tapahtuu automaatiolla. En mietiskele jaksaisinko, vai en. Menen vain, ja nautin työviikon purkamisesta liikunnan avulla.

Arkiviikoistani puolestaan puuttuu samanmoiset vakitunnit tällä hetkellä. Aikaisemmin työni oli ennakoitavampaa, ja päivät kohtuullisempia. Tuolloin minulla oli myös arjessa vakituiset treenikuviot. Nyt olen mennyt intuitiivisella otteella, eli välillä harrastanut ja toisinaan en. Tämä malli ei kuitenkaan ole itselleni se sopivin. Kaipaan niitä kalenterisoituja jumppatunteja. En halua jatkuvasti kuulostella itseä, ja pohtia mitä tehdä. Olen liian hyvä jäämään vellomaan pään sisälle, juurikin siinä hermit-moodissa.

Joten, tarkoituksena on löytää arkeenkin vähintään pari tai kolme jumppavuoroa vakkareiksi. Minulla on positiivinen ongelma. Salini on mahdottoman hyvä! Siellä on ryhmäliikuntatunneissa todellakin valinnanvaraa. Kokeilun- ja vaihtelunhaluisena haluan tietysti testailla kaikkea mahdollista.

Mitähän näistä vaihtoehdoista koostaisi?

Olen käynyt historiassa ainakin näillä tunneilla: BodyPump, YinYoga, Vinayasa Flow Yoga, BodyBalance, BodyAttack, Body, FitnessPilates, LessMills Dance, Zumba, Spinning, Venyttely, Core, Mobility ja F.I.T. Olen todellakin siis hemmoteltu runsailla treenimahdollisuuksilla. Ymmärtänette toisin sanoen valinnan vaikeuden? Paremmassa kunnossa ollessani vetelin yleensä tuplatunteja, ja se olikin itseasiassa hyvä taktiikka. Saatoin käydä esimerkiksi BodyPump + BodyBalance, tai Zumba + Core + Venyttely jne. kaltaisissa komboissa. Ehkäpä pitäisi ottaa sama taktiikka käyttöön nyt syksyllekin? Toivottavasti vain olkapää kestäisi…

Saatatte muistaa, että olen kirjoittanut konditionaalissa, että näin vanhemmiten pitäisi erityisesti päästä sinne kuntosalin puolelle ehkäisemään lihaskatoa. Kaivoin Arnoldin Golden Six ohjelman (heh) esiin poikani suosituksesta, mutta siihen se on jäänyt. Ryhmäliikunta nyt vain on hauskempaa, ja toistaiseksi olen priorisoinut hauskanpidon.

Tämä lisäksi olen harrastanut lenkkeilyä sekä kotini vieressä sijaitsevalla pururadalla, että salin juoksumatolla (yleensä min. 20-30 min. ennen pumppia). Tuben polkujuoksujamppoja seuratessani haaveilen ultramatkoista, mutta mitenkäs lähdet moiselle treenaamatta sitä juoksua? Eli lenkkeilyäkin olisi ihan kiva sisällyttää ohjelmaan. Aika ei vain taida riittää kaikkeen.

Ja jotta ei vain syntyisi vääriä mielikuvia…

Väärinkäsitysten varalta vielä täsmennän, että en todellakaan (!) ole mikään tiukassa kunnossa oleva himourheilija. En ole luontaisesti liikkujatyyppiä, vaan enemmänkin se varovainen nörttijengin perimmäinen :). Tämä on tärkeä huomio, koska blogin nimikin kertoo jo pyrkimyksestä rehellisyyteen. Olen kertakaikkiaan kuollakseni kyllästynyt kaikenlaiseen mielikuvien kiillottamiseen. Arvoissani terveys on ihan kärkipäässä, joten siksipä panostus ja itsensä ylittämisen pyrkimys urheiluasioissa. Siitäkin huolimatta, että saatan usein olla se ryhmän “huonoin” haahuilija.

Kysynpä siis apua teiltä rakkaat ystäväni: Millaisen treeniohjelman te koostaisitte näillä käytettävissä olevilla resursseilla?

2. Kulttuurista iloa

Jos urheilun tarkoituksena on siivota tahmeat energiat, ja tuoda lisää jaksamista arkeen, niin kulttuurista haen ruokaa aisteille.

Kirjamessut

Ihastuin ensikertalaisena viime vuonna Helsingin kirjamessujen tarjontaan. Olemme varanneet hotellin hyvissä ajoin messuajankohdalle Pasilasta, joten tarkoituksena uppoutua tänäkin vuonna kirjojen ja kirjailijoiden maailmaan. Agenda julkaistaan vasta 23.9. Ilon maksimoimiseksi teen tänäkin vuonna etukäteen suunnitelman “must see” -esityksistä. Siitä tulee hauskaa, ja inspiroivaa. Olen varma asiasta. Viime syksyn messukertomuksen voit käydä lukemassa täältä: Millaista on Helsingin kirjamessuilla?

Keikat

Kesän bucket-listalla oli suunnitelmissa käydä keikalla. Se ei valitettavasti toteutunut, koska pojan valatilaisuus meni päällekäin kiikarissa olleen Kyrö-festivaalin kanssa. Otin vahingon takaisin ja tuhlasin Epassi-etujani Amorphiksen ja Kotiteollisuuden keikkoihin. Amorphista en ole juurikaan kuunnellut, joten se tulee olemaan uusi elämys. Kotiteollisuus puolestaan on vanha pumppu. Olemme käyneet heidän keikoilla vuosien varrella useasti.

Yleisesti ottaen minullahan ei varsinaisesti ole suosikkiyhtyeitä. Sen sijaan innostun irrallisista kappaleista. Esittäjät ja lajityypit vaihtelevat laidasta laitaan. Huomaan kuitenkin painottavani lyriikoita, ja laulettavaa melodia. Lyriikoissa pidän tarinoista, sellaisista, jotka ovat lähteneet esimerkiksi Anssi Kelan, Gösta Sundqvistin, Juicen, Maija Vilkkumaan tai Ismo Alangon kynistä. Toki kuuntelen myös englanninkielistä musiikkia, mutta lyyriset ilot irtoavat parhaiten härmäläisistä.

Kirjat

Messujen ja keikkojen lisäksi jatkan (tietenkin) lukuharrastusta. Kirja-arvostelussani Erik Axel Sund: Varistyttö pohdin koko trilogian kahmaisemista mieltä järkyttäneestä teemasta huolimatta. Loppuratkaisu jäi vaiheeseen, joten totesin, että en oikeastaan voi jättää sarjaa kesken. Ilokseni kirjastosta löytyivät molemmat jatko-osat, joten mm. näillä mennään seuraava kuukausi.

3. Matkustelusta aivojen nollausta ja uusia kokemuksia

Voisin matkustaa työkseni ja suoltaa kokemuksiani internetin syövereihin. Valitettavasti moinen ei ihan lyö leiville, joten matkustelen loma-aikoina. Lyhyenlännän kesäloman ansioista lomapäiviä on vielä hieman yli viikko plakkarissa. Investoin näistä 7 päivää syyslomareissulle, jolloin matkustamme etelän lämpöön.

Odotan tulevaa reissua Aurinkorannikolla innolla, koska pääsen testaamaan saman loman puitteissa kahta erilaista tapaa laskea arjesta irti. Olemme varanneet normaalin hotellin Fuengirolasta alkulomalle, ja loppuloman vietämme All Inclusive resortissa Torremolinoksessa. Voit lukea lisää varausrumbasta täältä: Syysloman varaaminen – Kyllä vastustaa.

Syysloman lisäksi olisi kyllä kiva viettää vielä viikonlopun yli mini-loma jossain urheiluopistolla. Kuortane olisi ainakin mukavan lähellä, ja sieltä löytyisi ihan kiva urheiluhallikin. Toinen vaihtoehto on lähteä jalkapalloilijamme matkassa katsomaan heidän peliä jonnekin lakeuksia pidemmälle. Pohjoisen liigassa pelaillaan mm. Oulussa, jossa en olekaan muutamaan vuoteen vieraillut.

Onnistuukohan pimeän kauden tappaminen näillä konsteilla?

En tiedä onnistuuko pimeän kauden tappaminen jouhevasti näillä konsteilla. Kaipaisin ehkä lisäksi vielä jotain ns. älyllistä haastetta, mutta toistaiseksi en ole keksinyt sopivaa aihetta, jonka voisin projektisoida. Jaan kyllä teille heti, jos sellaisen keksin.

Toisaalta voi olla, että työmaailma väsyttää aivot siihen jamaan, ettei mitään kovin haasteellista jaksaisi kuitenkaan aloittaa. En tarkoita, että työni olisi jotenkin älyllisesti haastavaa, vaan enemmänkin non-stop palavereita, ihan jatkuvia keskeytyksiä, raakaa priorisointia ja ihmisten kaikenkarvaisten vaatimusten ristipaineessa seilaamista. Tälläinen cocktail saattaa toisinaan aiheuttaa henkisen välikuoleman työpäivän jälkeen. Toisaalta, saan työstäni kicksejäkin, kun pääsen kokemaan merkityksellisyyden tunteita. Olen iloinen, jos olen onnistunut vaikuttamaan edes pienesti.

Siinäpä omat jaaritteluni tällä kertaa. Mitä sinun syksyysi kuuluu? Mikä tuottaa iloa pimeneviin iltoihin?