Katsoin joku aika sitten dokumentin ultraprosessoidusta ruoasta. Tunsin itseni…heikoksi. Olen tietämättäni syönyt vuosia (!) joka ikinen aamu ultraprosessoitua soijajogurttia – olkoonkin, että se on ollut sokeritonta ja maustamatonta. Tämä on vain yksi esimerkki pitkässä listassa tiedostamattomia syntejäni. Tölkkilimsa-addiktiostani en viitsi edes mainita mitään (öhöm).
Syyslomasarjan viimeinen postaus on omistettu päivävierailulle Malagaan. Olimme jonkun aikaa ns. kodittomia hotellien vaihdon välissä. Tuona aikana ehti sopivasti vierailla Espanjan kuudenneksi suurimmassa kaupungissa, eli Malagassa. Majapaikkamme (Torremolinos) sijaitsi lähes Malagan kupeessa, joten perille pyrähti kätevästi Boltilla hintaan 24 euroa.
Viikon syyslomamme koostui kahdesta osasta: ensimmäiset kolme päivää vietimme Fuengirolassa, ja loput RIU Hotel Costa Del Solissa Torremolinoksessa. Fuengirolassa painoimme menemään nähtävyyksiä ja rantakatua hikipäässä, mutta loppuloma oli tarkoitus todellakin rauhoittua ja levätä. RIU hotellissa meitä nimittäin odotti All Inclusive resort rannan tuntumassa. Olin vielä osin toipumassa adenoviruksen jälkimainingeista. Onneksi Fuengirolan aurinko ja vitamiinit olivatkin…
Olen yrittänyt purkaa turhan lokoisaa hermit-moodiani tämän vuoden pimeämmällä puoliskolla tekemällä enemmän asioita tutun ympäristön ulkopuolella. Ettei elämätön elämä kaduttaisi, koska ei uskaltanut tai viitsinyt. Kaiken ei pitäisi olla vain pelkkää samaa ja velvollisuutta. Tämä syksy on ollut melkoisen synkkä meidän korkeuksilla. Vastalääkkeeksi olen piristänyt itseäni mm. Helsingin kirjamessuilla, syyslomareissulla etelään, Kotiteollisuuden keikalla ja pikkujouluilla….
Kertaalleen varattu ja maksettu Kanarian All Inclusive syysloma vaihtui epäonnisten bittien vuoksi lennossa Aurinkorannikon Fuengirolaan ja Torremolinokseen. Alun sadattelu päättyi lopulta kuitenkin iloon. Pääsimme saman syysloman aikana kokemaan sekä Fuengirolan vilkasta, pienyrittäjyyden rikastuttamaa merenrantaelämää, että ihanan rentouttavaa All Inclusive resortia Torremolinoksessa. Viikon yhdistelmäloman aikana tunsin eläneeni enemmän kuin viimeisen kuukauden aikana.
‘Käytkö pyhäinpäivänä haudoilla viemässä kynttilöitä?’ minulta kysyttiin. Rehellisesti, en edes muistanut, että nyt vietetään pyhäinpäivää (eli kaikkien pyhien päivää). Palauttelen itseäni todellisuuteen muistelemalla pyhäinpäivän tarkoitusta. Hiljennytään muistelemaan edesmenneitä…Jokin vääntää sisuskaluja, tuntuu väärältä.
