-
-
Mitä tapahtuu, jos kaikki on jo saavutettu?
En voi sanoa vuoden 2025 olleen erityisen ansiokas siinä mielessä, että olisin saavuttanut jotain merkittävää, tai oppinut elämää mullistavia taitoja. Muistelen kaiholla auvoisaa ”honey moon” -kautta löydettyäni aikoinaan vegaaniuden, ryhmäliikunnat, hieman sosiaalisemman vaihteen, MBTI teorian, hankkiessamme kesämökin tai talomme, valloitettuani uuden maan/kulttuurin, tai esimerkiksi saavutettuani ammatillisessa elämässä jotain uutta ja hienoa. Tänä vuonna vastaava herännäisyys on loistanut jopa huomiota herättävästi poissaolollaan.
-
Ultraprosessoitu ruoka pois – onnistuukohan?
Katsoin joku aika sitten dokumentin ultraprosessoidusta ruoasta. Tunsin itseni…heikoksi. Olen tietämättäni syönyt vuosia (!) joka ikinen aamu ultraprosessoitua soijajogurttia – olkoonkin, että se on ollut sokeritonta ja maustamatonta. Tämä on vain yksi esimerkki pitkässä listassa tiedostamattomia syntejäni. Tölkkilimsa-addiktiostani en viitsi edes mainita mitään (öhöm).
-
Syysloma osa III: Päivävierailu kultaiseen Malagaan
Syyslomasarjan viimeinen postaus on omistettu päivävierailulle Malagaan. Olimme jonkun aikaa ns. kodittomia hotellien vaihdon välissä. Tuona aikana ehti sopivasti vierailla Espanjan kuudenneksi suurimmassa kaupungissa, eli Malagassa. Majapaikkamme (Torremolinos) sijaitsi lähes Malagan kupeessa, joten perille pyrähti kätevästi Boltilla hintaan 24 euroa.
-
Syysloma osa II: Torremolinoksen RIU Costa Del Sol passaa täydelliseen rentoutumiseen
Viikon syyslomamme koostui kahdesta osasta: ensimmäiset kolme päivää vietimme Fuengirolassa, ja loput RIU Hotel Costa Del Solissa Torremolinoksessa. Fuengirolassa painoimme menemään nähtävyyksiä ja rantakatua hikipäässä, mutta loppuloma oli tarkoitus todellakin rauhoittua ja levätä. RIU hotellissa meitä nimittäin odotti All Inclusive resort rannan tuntumassa. Olin vielä osin toipumassa adenoviruksen jälkimainingeista. Onneksi Fuengirolan aurinko ja vitamiinit olivatkin…
-
Vähän hauskaa – Rytmit korjattu
Olen yrittänyt purkaa turhan lokoisaa hermit-moodiani tämän vuoden pimeämmällä puoliskolla tekemällä enemmän asioita tutun ympäristön ulkopuolella. Ettei elämätön elämä kaduttaisi, koska ei uskaltanut tai viitsinyt. Kaiken ei pitäisi olla vain pelkkää samaa ja velvollisuutta. Tämä syksy on ollut melkoisen synkkä meidän korkeuksilla. Vastalääkkeeksi olen piristänyt itseäni mm. Helsingin kirjamessuilla, syyslomareissulla etelään, Kotiteollisuuden keikalla ja pikkujouluilla….