| |

USA Florida Orlando – Ensikertalaiset jenkeissä

Matka USA:han oli ollut haaveenani vuosikausia, mutta tuntunut aina jotenkin saavuttamattomalta unelmalta. Onnekkaan vakioveikkausrivin myötä vuosibudjettimme kasvoi yllättäen muutamalla tuhannella eurolla, jonka päätimme investoida unelman toteuttamiseen. Jenkkisarjojen ja -elokuvien suurkuluttajana tunsin, että tunnelmaa on pakko päästä kokemaan paikan päälle. Vaihtoehtoja selaillessani huomasin Orlandon olevan helposti saavutettava, edullisin ja mahdollistavan lapsiperheen unelmaloman monipuolisuudellaan.

Orlandosta tulee mieleen Disney World, Universal Studios, Kennedy Space Center ja eläkeläisten resortit. Näistä ehdoton ykkönen omalla listallani oli Kennedy Space Center, koska tavoitteenani on päästä avaruusmatkalle (realistisuudesta piittaamatta). KSC:ssä pääsisin fiilistelemään palaa unelmastani. Tästä lisää ihan omassa postissa, joten tänään kurkistetaan yleisesti ensikertalaisten USA:n lomaan maaliskuulta 2018.

Islannin kautta Orlandoon – lähes vuorokausi matkustamista

Lentoja varatessani päätin, että olen valmis maksamaan extraa, kunhan ei tarvitse lentää isojen lentokenttien kautta. Erityisesti en halunnut vaihtoa Pariisissa Charles de Gaullen tai New Yorkin JFK:llä. Olin positiivisesti yllättynyt, kun löysin kohtuuhintaiset lennot välille Helsinki – Keflavik – Orlando Iceland Airin siivillä. Matkamme kesti reippaan viikon, joten viisumia ei tarvinnut. ESTA-hakemus sen sijaan piti täyttää netissä. Matkustusluvan sai pikaisesti ESTAn hakemisen jälkeen, joten prosessi oli suomalaiselle nopea ja helppo.

Jätimme Pohjanmaan lakeudet taaksemme maaliskuun 17. päivä aikaisin aamulla ja suuntasimme junalla kohti Helsingin lentokenttää. Kentälle saavuimme hyvissä ajoin, joten meille jäi runsaasti aikaa orientoitua tulevaan Atlantin ylitykseen. Kulutimme ylimääräistä aikaa mm. nauttimmalla pientä välipalaa lentokentän kahvilassa, ja samalla haaveillen loungeen pääsystä. Lento Helsingistä Keflavikiin kesti hieman vajaa neljä tuntia, ja matka sujui oikein jouhevasti tilavassa koneessa. Yleensä lomamatkoillamme lennot ovat olleet ihan täynnä, mutta Islannin kone oli yllättävän tyhjä.

Islanti maaliskuussa.

Islantiin laskeutuessa maisemat ihastuttivat karuudellaan. Vaihtoaikaa maassa oli n. 1h 45 minuuttia. Pelästyin aluksi massiivisia jonoja, mutta onneksi ne eivät koskeneetkaan meitä, vaan Euroopan Unionin ulkopuolelta maahan saapuvia. Harmikseni jouduin poimituksi erityiseen turvatarkastukseen. Kiireen tunnusta huolimatta seurasin kuuliaisesti turvatarkastajaa erilliseen huoneeseen, jossa laukku tarkastettiin tarkemmin, kysyttiin reissun tarkoitusta, ja toivotettiin sen jälkeen mukavaa matkaa. Olin kuvitellut, että tuolla vaihtoajalla olisi jäänyt enemmänkin aikaa, mutta lopulta emme ehtineet juurikaan istua ja odotella jatkolentoa Orlandoon.

Lento Islannista Orlandoon kesti n. 8h 20 minuuttia. Saavuimme perille paikallista aikaa yhdeksältä illalla, eli neljältä aamuyöllä Suomen aikaan. Olimme matkustaneet lähes vuorokauden putkeen, joten väsymys oli melkoinen, kun soittelin ennakkoon varaamallemme kuljettajalle saapuneemme maahan. Kuljettajaksi paljastui puolalainen Joey, joka oli asunut jo vuosikymmeniä Amerikassa. Hän oli lähtenyt siirtolaiseksi maahan 70-luvulla, ja oli käynyt jopa Suomessakin jossain vaiheessa soutelemassa. Totesimme vain maailman olevan pieni.

Sheraton Vistana Resort Villas, Lake Buena Vista/Orlando – kiva ja rauhallinen resort

Hotelliksi olin valinnut maratonmaisen vertailun päätteeksi neljän tähden Sheraton Vistana Resort Villas, Lake Buena Vista/Orlandon. Olin pelotellut itseäni vuodeluteilla, joten satsasin hieman enemmän hotelliin tällä kertaa. Meillä oli yhden makuuhuoneen huoneisto, joka sijaitsi rauhallisella alueella resortia. Huoneisto oli hyvin varusteltu, ja olisi palvellut pidempääkin asumista. Sieltä löytyi mm. astianpesukone, pyykinpesukone, jääkaappi, mikro, liesi ja kahvinkeitin. Koin ensimmäisen kulttuurieron, kun avasin jääkaapin, jossa olisi säilyttänyt isommankin armeijan ruokavaroja. Myös mikro oli hervottoman kokoinen. Myöhemmin Walmartissa käydessäni ja paikallisia, järjettömiä pakkauskokoja ihmetellessäni ymmärsin designin.

Resortin alue oli laaja ja sieltä löytyi pieni kauppa, uima-altaat, kuntosali, lampia alligaattoreilla (!), ja ravintoloita. Olimme varanneet aamupalan erikseen. Odotukseni olivat korkealla, kun suuntasimme ensimmäisenä aamuna aikaerosta pölmistyneinä aamiaishuoneelle. En ole ehkä yhdessäkään neljän tähden hotellissa törmännyt näin epäterveelliseen tarjontaan. Tarjoilupöytien yleinen väritys oli kellertävän ruskea, eli koostui erityisen prosessoidusta ja rasvaisesta ruoasta. Lapsiahan tämä ei haitannut lainkaan, mutta itse jäin kaipaamaan monipuolisempaa tuorehedelmä ja kasvisvalikoimaa. Arvostan kuitenkin lomilla valmiiseen pöytään astumista, joten valitsisin aamupalavaihtoehdon toiseenkin kertaan.

Hotellialueella oli kiva heittää korista (ohi).

Auton vuokraaminen kävi urheilusta

Vuokrasimme hotellin kautta auton suurimmaksi osaksi lomaa, ja vuokratessa lupasimme hakea auton itse vuokrauskohteesta, joka sijaitsi respan mukaan läheisessä Holiday Inn hotellissa. Google maps näytti hieman pidempää matkaa, mutta ajattelimme puoliskon kanssa, että reippaillaan nopsaan hakemaan auto.

Ensimmäinen havainto oli, että reitti ei oikein vaikuttanut jalankulkijaa suosivalta. Kävelimme pitkin ison maantien pientaretta, kun muutakaan vaihtoehtoa ei ollut näköpiirissä, ja jossain vaiheessa oikaisimme peltojen poikki. Olen ihan varma, että saimme paikallisilta autoilijoilta kummastuneita katseita. Hämmästelin kovasti, miten respan mukaan hotelli oli “ihan lähellä”. Auringon noustessa keskipäivään alkoi hiki virtaamaan, ja helpotus oli suuri, kun vihdoin saavuimme Holiday Innin respaan.

Aina on hyvä hetki kuvailla kukkia.

Holiday Inn:in aulasta löytyikin pieni tiski autonvuokraajille, mutta ilmeeni oli varmasti näkemisen arvoinen, kun saimme kuulla olevamme väärässä Holiday Inn hotellissa. “Joku” oli laittanut mapsiin väärän osoitteen sen kummemmin ajattelematta, että Orlandon kokoisessa paikassa saattaa olla useampikin Holiday Inn. Tarkempi navigointi osoitti oikean Holiday Innin olevan tosiaan ihan lähellä hotelliamme. Onneksemme vuokraamosta joku tarjoutui kuskaamaan meidät oikeaan osoitteeseen. Myöhästyimme sovitusta ajankohdasta sen verran, että automalli vaihtui lennosta, mutta pääasia, että saimme neljä pyörää allemme.

Autovuokraamon poju ja Unfiltered M 😉

Eläkeläiset lenkillä

Seutua ei ole oikein suunniteltu jalankulkijoita tai pyöräilijöitä ajatellen. Hotellimme lähietäisyydellä toki oli jonkin verran rauhallisempaa kävelykatua. Törmäsimme siellä usein lenkkeileviin, golf-lippalakkisiin eläkeläisiin, jotka amerikkalaiseen tapaan jaksoivat aina kuuluvasti ja aurinkoisen reippaasti toivottaa “hauskaa päivää”. Tunsin välillä astuneeni Wisteria Lanen tai minkä tahansa muun amerikkalaisen tv-sarjan kulisseihin. Mikäs siinä, olisi hienoa itsekin eläkeläisenä lenkkeillä aamuauringossa ilman kiirettä minnekään.

Harry Potterin kulisseissa.

Hotellin läheisyydessä löytyi kauppoja ja mm. isompi Walmart, josta kävimme ostamassa eväitä. Kauppojen pakkauskoot olivat valtavia, vaikka keskimääräinen amerikkalaisen perheen koko on 3 henkeä. Olen iloinen, että Euroopassa olemme vielä maltillisemmalla tiellä, koska uskon näin mm. ruokahävikin pysyvän paremmin kurissa.

Hotellin hyvistä keittomahdollisuuksista huolimatta söimme enimmäkseen ulkona. Mm. allasalueen ravintolasta sai herkullisia salaatteja ja burgereita. Orlandon lomalla oli niin paljon nähtävää ja tekemistä, että emme ehtineet oleskella allasalueella kovinkaan pitkiä aikoja. Alue itsessään oli rauhallinen ja siellä oli runsaasti vapaita aurinkotuoleja, sekä rantapyyhkeet vieraille.

Disney Springs – nähtävää ja koettavaa ihan ilmaiseksi

Kävimme useampana päivänä vierailulla Disney Springs alueella, jonne oli vapaa pääsy. Siellä oli jos jonkinmoista nähtävää. Suosikkikohteeni oli Coca-Cola Companyn kauppa, jonka kattoterassilla sai nauttia kylmiä juomia. Tilasimme Around the World tray – maistelutarjottimen, joka sisälsi kuusitoista erilaista coca-colajuomaa ympäri maailmaa. Enpä olisi ikinä arvannut miten eksoottisia colajuomia löytyykään eri maista.

Around the World -tray

Disney Springsin alueella oli myös useita erikoisliikkeitä, kuten esimerkiksi Marvel Shop, joka sai sankarielokuvia fanittaneet pojat pauloihinsa. Pääsin kuvaamaan mm. Nälkäpelin Katnissin, Ihmemaan Oz:in Dorothyn, Terminaattorin ja Star Warsin pukuja.

Näin myös ensimmäistä kertaa livenä sekä vedessä, että maalla kulkevan amfibioveneen, jolla olisi ollut mahdollista päästä pulahtamaan alueella sijainneeseen lampeen.


Ehkäpä hivenen harmittaa tällä kertaa kokematta jäänyt kuumailmapallolento, mutta toivottavasti vielä tulevaisuudessa senkin pääsee kokemaan. Cirque du Soleil:ssa olisi ollut mahdollista päästä katselemaan maailmanluokan esityksiä. Lomamme aikaan sirkusyhteisöstä uutisoitiin paljon, koska Floridan esityksessä menehtyi samaan aikaan esiintyjä pudottuaan renkailta. Ihan hirveää!

The House of Blues

Universal Studios – Hullun kallista, mutta ikimuistettavaa

Orlandostahan tulee tietysti mieleen Disney World useine teemapuistoineen, mutta kenties myös samalla paikan kalleus. Jos pääsyliput ovat Suomessa kalliita, niin sitä ne olivat totisesti myös USAssa. Katsoin huvikseni, että neljän hengen kahden päivän liput 1 teemapuisto/päivä maksaisivat tänään yli tonnin!

Paluu tulevaisuuteen, toimiskohan?
Tämä oli ihan paras vuoristorata!

Orlandosta löytyy Disney Worldin lisäksi Universal Studios, joka vertailussa nousi meidän listamme kärkeen ohi Disney Worldin toiminnallisuudellaan. Sielläkin on mahdollista valita mieluisensa teemapuisto. Päädyimme ostamaan liput vain Universal Studios puolelle, koska hinnat olivat kirvelevän suolaiset. Tämän päivän lippujen hinnat olisivat neljälle hengelle n. 500 euroa. Tällä hinnalla pääsisi yksi henkilö varmasti jo äkkilähdöllä Euroopan lämpöön syksyn tai kevään tarjoushinnoilla.

Huvipuistoon myytiin myös Express-passeja, joilla olisi päässyt jonojen ohi. Osuimme paikalle rauhallisena päivänä, joten onneksi laitteisiin ei tarvinnut jonottaa tuntikausia. Yksi syy rauhallisuuteen oli varmasti yllättäen alkanut myrsky. Aamupäivällä nautimme vuoristoradoista ja ulkoilmasta kaikessa rauhassa, kun yhtäkkiä puhelimen ruutuun pomppasi pakotettu tornadovaroitus ja kehotus hakeutua suojaan. Jostain puistoon pyyhälsi paikalle runsas vesisade, tuuli ja ukkonen, mutta ei sentään tornadoa. Hetken katoksen alla värjöteltyämme myräkkä oli kuitenkin ohi, ja pääsimme jatkamaan matkaa.


Puistossa parhaita kokemuksia olivat hurja vuoristorata, kaikki aistit huomioivat 3-D elämykset (mm. Transformers, King Kong, Jurassic Park), ihka oikeat Pelkokerroin (eli Fear Factor) kuvaukset, sekä Harry Potter maailma. Yksi päivä ei oikein tahtonut riittää kaiken kokemiseen, joten yritimme säästää kallisarvoista aikaa syömällä vain pikaisesti ranskiksia tms. kojusta ostettuna. Voisin hyvin investoida uuteen kokemukseen Universal Studiossa. Vaikka lippujen hinnat ovatkin hurjan korkeat, on elämys mielestäni jokaisen sentin arvoinen.

Fear Factor kuvaukset.

Kenelle suosittelisin Orlandoa?

Lomamme kesti yhteensä kahdeksan päivää, josta kaksi päivää kului matkustamiseen. Orlandoon suuntaavan kannattaa ehdottomasti vuokrata auto, ja varautua paksulla lompakolla erityisesti, mikäli haluaa vierailla alueen teemapuistoissa.

Säät suosivat maaliskuun lopulla matkustavia täydellisesti. Vaikka aamut olivat viileitä, olivat päivät miellyttävän lämpöisiä. Maisemallisesti Orlandossa tuntui jotenkin yllättävän tutulta: tasaista ja aakeaa yhdistettynä vesielementteihin – vähän kuin Pohjanmaalla peltojen keskellä.

Pohjalaiset ovat välillä vähän “pikkuuseen paree” -mielisiä. Tämä passaa hyvin amerikkalaiseen asenteeseen. Toisaalta, siinä missä meillä ollaan jäyhästi komioita, ovat amerikkalaiset paljon ulospäinsuuntautuneempia. Tuntui jotenkin hymyilyttävältä, kun tavalliset kaupan kassat saattoivat toivottaa “herran siunausta, dear”.

Hämmennystä aiheutti draama, joka syntyi, kun juniorimme yritti auttaa äitimuoriansa kauppakassin pakkaamisessa/kantamisessa. Kassa kiljaisi, että “oh my god, don’t touch!”. Täytyy tunnustaa, että piuhani olivat kyllä todella hitaat, kun yritin ymmärtää mistä on kyse. Kiljahtelujen lomasta kävi vihdoin selväksi, että “you cannot touch the BEER!!!”. Kyseessä oli siis pari olutta tavallisten ruokaostosten keskellä :).

Reipas viikko oli ihan liian lyhyt aika jenkkilän valloittamiseen. Nähtävää ja koettavaa olisi ollut ihan valtavasti. Suosittelen Orlandoa etenkin lasten kanssa matkustaville. Tarjolla on monipuolisesti viihdettä ja rauhaakin löytyy esimerkiksi Buena Vista Laken alueen tienoilta. Kielimuuria ei juurikaan ollut, ja oli mahtavaa, kun vastapuolen saattoi odottaa ymmärtävän omaa puhetta. Tulemme hyvin todennäköisesti palaamaan vielä Floridaan, tosin luultavasti etelämmäksi Miamiin tai Hemingway:n Key Westiin.

Ehkäpä ensi kerralla minulla on myös laadukkaammat kuvausvehkeet mukana. Yllä olevat kuvat aiheuttavat hieman hammastenkiristystä, mutta koska muutakaan ei ole omasta takaa tarjolla, niin näillä iphone 6:lla mennään.

Ihmettelen kyllä jälkikäteen tämän reissun kuvauspolitiikkaani. Minulla on varmasti ollut joku arkinen realismikausi meneillään, koska kuvat ovat vähän mitä sattuu ja mistä sattuu. Ei olla nähtävästi juuri maisemia mallailtu kuvia varten, ja ehkäpä välillä ihan hyvä näin. Ainakaan ei ole liian siloteltua vaan enemmänkin juuri ominta unfiltered:in linjaa.

Jaa ystävillesi!

Samankaltaiset artikkelit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *