Thaimaa Pattaya – Sanctuary of Truth
Keitä me olemme? Mistä tulemme? Miten selviydymme? Mikä on elämämme tarkoitus? Ah, niin ihania filosofisia kysymyksiä, joiden parissa voisin viettää hiljaisen ikuisuuden kera kynän ja paperin. Ajatus, että joku on oikeassa elämässä perustanut kokonaisen palatsin ja museon näiden kysymysten tutkisteluun aiheuttaa syvän kumarruksen, sekä kiitoksen.
Sanctuary of Truth -museo sijaitsee Thaimaassa, Pattayalla. Hiihtolomalla vieraillessani kaupungissa minulla oli tilaisuus tutustua tähän vaikuttavaan rakennukseen tarkemmin. Museon on perustanut thaimaalainen liikemies Lek Viriyaphan, ja sen rakentaminen alkoi vuonna 1981 – työt jatkuvat yhä tänäkin päivänä.

Taksilla olisit ollut perillä aikaisemmin 🙂
Lähdimme metsästämään museota Pattayan keskustasta lavataksilla. Netin ja GPSn puuttuessa jäimme melkoisen sattumanvaraisesti pois pysäkillä, jonka arvelimme olevan lähellä kyseistä temppeliä. Ilman karttoja samoillessa jouduimme lopulta ottamaan taksin päästäksemme perille kohteeseen. Olisi ehkä ollut yksinkertaisinta vain napata kyyti jo hotellilta, mutta tulipahan nähtyä maisemia.
Välihuomautus – Sydän retrolomailulle
Emme ostaneet lomalla lainkaan paikallisia puhelinkortteja, joten netin käyttö oli pakko minimoida hotellin/ravintoloiden wifiin. En muistanut sulkea data roamingia maahan saapuessa. Ennen kuin ehdin kissaa sanoa, sain operaattoriltani viesti, että “olet kuluttanut 20 euroa”. Käytännössä siis heitin rahaa roskalaariin. Hieman harmitti.
llman puhelinkorttiakin pärjäsi suhteellisen hyvin, joten ei hätää, mikäli et ole sellaista ajatellut hankkia Pattayan vierailullasi. Haastavinta oli navigointi, mutta avuliaat ihmiset kyllä neuvoivat oikeaan suuntaan. Mikäli siis vain puhuivat englantia :).
Toisaalta nautin suuresti kontrastista normaalielämään, ja olemisesta ilman kaikentietävää Googlea. Valitsimme ravintolatkin menuiden perusteella. Katselimme vasta jälkikäteen, jos muistimme, mitä joukot olivat ajatelleen paikasta. Voin antaa lämpimän suosituksen netittömälle retrolomailulle. Tekemisistään muistaakin paremmin, kun ei peilaa maailmaa ainoastaan puhelimen välityksellä.
Suojavarustus kuntoon ennen temppelikierrosta
Taksikuskin avustuksella kurvasimme temppelin portille, jossa meidät opastettiin lippuluukulle. Hintaa opastetulle kierrokselle taisi tulla 500 BHT. Täälläkään suojavarustukseni ei ollut riittävää, joten sain lunastettua panttia vastaan pidemmän huivin takaamaan siveellisyyteni. Sopivan vaatetuksen lisäksi kaikille vierailijoille annettiin kypärät turvallisuuden takaamiseksi keskeneräisiltä rakennustöiltä.

Osallistuimme englanninkieliselle kierrokselle, jota luotsasi aurinkoinen thaimaalainen mies hauskalla aksentillaan. Pieni ryhmämme koostui muutamasta intialaisesta herrasta, parista häämatkalaisilta vaikuttaneista pariskunnista, ystävyksistä sekä yksinäisestä saksalaisesta poikamiehestä, joka räpsi tolkuttomasti kuvia eräästä tietystä kullatusta mies-patsaasta.
En kuollaksenikaan muista kuvasiko tuo patsas Thaimaan kuningasta, vai kenties temppelin perustajaa. Mieleeni jäi vain sellainen ihailtava omistautumisen tunne, jonka voimin mies pyysi jopa opasta väistymään kesken esityksen, että hän saisi parempia kuvia kyseisestä patsaasta.

Nuoret käsityöläiset ja puusepät jatkavat 1981 aloitettua rakennustyötä
Sanctuary of the Truth temppelin vaikuttavuus tulee valtavan käsityöläistaidonnäytteen realisoitumisesta. Temppeli on rakennettu täysin puusta, ilman ruuveja ja pultteja. Itselleni tuli mieleen hieman kiinalaisvaikutteinen arkkitehtuuri.
Ohitimme kierroksella mm. lukuisat nuoret, jotka työstivät käsin, taltalla hakaten, uusia, koristeellisia osia palatsiin. Ihmettelin, miten he ovat löytäneet niin paljon osaavia käsityöläisiä nuoresta sukupolvesta. Toisaalta, Thaimaassa on n. 72 miljoonaa asukasta, joten eiköhän siitä massasta löydy jos jonkinmoista tietotaitoa.


Meren rannalla sijainnut palatsi oli todella suosittu kuvauskohde. Näimme useamman ammattimaisemman ryhmän räpsivän kuvia romanttisiin hörhelöihin pukeutuneista, aurinkovarjojen suojaamista naisryhmistä. Puvustoa sai vuokrata erikseen alueella sijainneesta pienestä puodista. Olisihan sellainen vintage-kokemuskin voinut olla ihan kiva!
7 Totuutta
Temppelin sisätilat olivat vertaansa vailla. Korkealle kohoava kaarimainen katto toi tilaan jylhän arvokkaan tunnelman. Yksityiskohtaisesti kaiverretut puiset seinät, katot ja pilarit sisälsivät seitsemän totuuden maailmaan liittyvää symboliikkaa ja soivat kunnianosoituksia jumalille.
Ristin muotoon rakennettu palatsi tulvi yksityiskohtia. Vaikutteita rakennuksessa, sekä totuuksissa oli nähtävissä ainakin hindulaisuudesta ja buddhalaisuudesta.

1. Totuus – Keitä me olemme? Mistä me tulemme?
Ensimmäisen totuuden mukaan olemme kaikki tasa-arvoisia, koska olemme muovattuja tutuista peruselementeistä, eli maasta, vedestä, tuulesta ja tulesta. Kaikki ansaitsevat saman, kunnioittavan kohtelun.
Tämä passaa mainiosti omiin arvoihini. Olen aina karsastanut turhia hierarkkisia rakennelmia, ja nähnyt punaista sen lieveilmiönä joskus näkyvän “tärkeilyn” suhteen.
Radikaalina ajatuksena heitän, että mielestäni esimerkiksi monet nykyiset johtamisteoriat joutaisivat romukoppaan muinasjäänteinä ajalta, jolloin luokkayhteiskunta kukoisti, johtajat olivat herroja ja työn toimenkuva hyvin erilaista kuin nykyään. (Toimin siis itsekin esimiehenä, joten käyn jatkuvaa taistelua sen suhteen mitä yhteiskunta/muut perinteisesti minulta esimiehenä odottavat vs. mitä itse ajattelen aiheesta.)

2. Totuus – Miten selviydymme?
Elämän kulkukiertomme riippuu luonnosta. Päivä, jona synnymme edustaa toisen totuuden mukaan meidän uniikkia persoonaamme. Luonnon vaikutus elämäämme on läsnä kaikkialla ja kaikenaikaa. Syntyessämme, ikääntyessämme, sairastuessamme ja kuollessamme. Olemme yhtä luonnon kanssa.
Olen itse sunnuntailapsi. Temppelin plakaatin mukaan sunnuntaina syntyneet ovat viehättäviä, aina valmiita oppimaan uutta ja kokemaan uusia asioita, vakavissaan elämän suhteen, rakastavia ja välittäviä muita kohtaan, helposti kiehahtavia, mutta nopeasti leppyviä jne. Ihan hauska kuriositeetti, mutta enpä nyt tekisi syvääluotavia analyysejä tämän perusteella.

3. Totuus – Elämän loppu
Olemme syntyneet kuollaksemme. Tämähän totuus on harvinaisen totta. (Palikkalause, pahoittelut siitä, mutta oli pakko.) Todistetusti vanhimmaksi elänyt ranskalainen Jeanne Louise Calment saavutti 122 vuoden kunnioitettavan iän. Kaukana ikuisuudesta.
Elämäämme määrittelee siis väliaikaisuus. Voimme jättää taaksemme ainoastaan hyviä, tai pahoja tekoja. Väliaikaisuuden ymmärtäminen saattaa auttaa elämään hetkessä, ja lisäämään tietoisuutta jokaisesta teosta ja sanoista. Itselläni on tavoitteita pitkäikäisyyden suhteen, ja pidän kirjaa ns. “jäljellä” olleista päivistä. Etten vain unohtaisi, että aikaa ei ole rajattomasti.
4. Totuus – Esimerkkejä sivilisaatiosta
Neljäs totuus listaa esimerkkejä suurien yksilöiden teoriosta, jotka ovat jättäneet jälkensä maailmaan. Mikään listatuista esimerkeistä (Avalokitesvara, Manjushree, Deva Xu jne.) ei ollut tuttu minulle entuudestaan, joten kovinkaan merkittäviä samaistumisen tai valaistumisen tunteita ei ko. pisteellä tapahtunut.

5. Totuus – Mikä on elämän tarkoitus?
Jokaisella meistä on oma tarkoitus elämälle. Viidennen totuuden pisteellä annettiin vinkkejä, miten päästä lähemmäksi oman elämänsä tarkoitusta.
Totuuden lähteillä neuvottiin olemaan ystävystymättä kelmien kanssa, koska ainoastaan hyvä voi johdattaa meitä hyvän ääreen. On tärkeää etsiä ehtymättä tietoa, ja käyttää sitä elämässään hyvän luomiseen. Meidän tulee puhua ystävällisesti ja kohteliaasti, kunnioittaa vanhempiamme ja lapsia. Laiskuudelle ei ole sijaa, ja kaikenlainen vitkuttelu on pahasta. Näitä, ja monia muita pilareita noudattamalla, emme harhaudu elämän polultamme liiaksi, ja kykenemme kuulemaan helpommin oman sisäisen äänemme elämän tarkoituksen suhteen.
Olisin ehkä toivonut syvällisempää otetta, mutta ehkäpä tuollaisilla museokierroksilla ei ole aiheellista ryhtyä vellomaan filosofisissa pohdinnoissa.

6. Totuus – Yhteisön kaksi puolta
Kolikolla on aina kaksi puolta. Näinollen myös yhteisön henki riippuu siitä, miten itse ja muut käyttäytyvät sen sisällä. Kuudennen totuuden kohdalla pohdittiin miltä elämä ja yhteisö näyttäisi, mikäli harjoittaisimme edellisen kohdan pilareita vastakkaisina teemoina. Tsekkaapa lista ja pohdiskele itse kumpien arvojen vetämässä yhteisössä haluaisit itse elää.
- Anteliaisuus vs. Itsekkyys
- Kohteliaisuus vs. Ylimielisyys ja nöyryyttäminen
- Kunnioitus vs. Epäkunnioitus
- Ymmärtäminen ja erilaisuuden hyväksyminen vs. Syrjintä
- Oikeudenmukaisuus vs. Epäoikeidenmukaisuus
- Anteeksianto vs. Syyllistäminen
- Kiitollisuus vs. Kiittämättömyys
- Yhteisö täynnä harmoniaa vs. Yhteisö täynnä ristiriitoja
Oikean puolen listausta lukiessa tulee ihan huono olo. Valitettavasti nyky-yhteiskunnassa on havaittavissa kovien arvojen nouseminen uuteen kukoistukseen. Näin yleensä käy historian kirjojen mukaan, erityisesti kun yhteiskunnalla on käsillä vaikeampia aikoja ja puutetta. Kärsivällisyys ja kiinnostus oman navan ulkopuolisiin asioihin saattaa joutua ällistyttävän helposti romukoppaan, kun itseä koetellaan.
Pahinta on kuitenkin mielestäni, että eräät tahot jopa ylpeilevät omalla häikäilemättömyydellään, ja kovuudellaan. “Oma vika, jos oli(t) niin tyhmä/naivii, että xyz.” Jeps, tai sitten katson vain kauemmaksi, ja näen ison kuvan, ja sen mitä yhteisölle ja maailmalle seuraisi, mikäli kaikki ajaisivat häikäilemättömästi vain omaa etuansa.

7. Totuus – Yhteisön alku
Viimeinen totuus oli omistettu biologisen, tai itse hankitun perheen vaalimiselle. Pisteellä annettiin konservatiivisia ohjeistuksia, miten olla esimerkiksi hyvä vanhempi. Siinä missä muut totuudet olivat enemmän filosofisempia, niin seitsemäs totuus ei jotenkin sopinut kaavaan. Se tuntui hieman kuin 50-lukulaisten arvojen toistamiselta, vaikkakin syvin tarkoitus oli todeta, että meidän on vaalittava syvimpiä ihmissuhteitamme, koska siellä on kotimme.
Temppelialueella löytyi maallisempiakin aktiviteettia
Vierailupäivänämme turisteja oli alueella kohtalaisen runsaasti. Opas joutui välillä kiirehtimään meitä pisteeltä toiselle, muun kielisten ryhmien alta pois. Noin tunnin kestäneen opastetun kierroksen jälkeen alueelle sai jäädä tutkiskelemaan itsekseen patsaita ja kaiverruksia ihan rauhassa.
Temppeliltä poistuttaessa tarjolla oli kulttuurihistorian lisäksi maallisempiakin aktiviteetteja, kuten esimerkiksi hevosajelua, ja – ratsastusta, elefantilla ratsastusta, mini-eläintarhaa, pikaveneitä ja hierontaa.
Eläimiin liittyvät “sirkusnumerot” eivät enää oikein nappaa, koska koen ne epäeettisinä. Toivottavasti mikään meitä älykkäämpi elämänmuoto ei valtaa maapalloamme koskaan. Toisaalta, ehkäpä ansaitsisimme tulla itsekin kohdelluiksi sirkushuveina ja hyödykkeinä, jotta ymmärtäisimme, miten olemme eläimiä kohdelleet.
Terminal 21n kautta hotellille
Otimme alueelta lavataksin pois 60 BHT:n hintaan. Jäimme kyydistä Terminal 21 ostoskeskuksen kohdalla. Valtavan kokoinen, sädehtivä tavarataivas loi jyrkän kontrastin spirituaaliseen pohdintaan keskittyneelle Sanctuary of Truthille.
Terminal 21n erikoisuus oli eri maiden kaupunkien mukaisesti teemoitetut ja sisustetut kerrokset. Kävimme norkoilemassa mm. romanttisessa Pariisissa, Golden gate ja Pier 21n San Franciscossa, sekä japanilaisittain seesteisessä ja särmässä Tokiossa. Pidimme kuitenkin vierailun lyhyenä, koska tarkoitus oli tehdä pienet pakolliset tuliaisostokset halvemmalla Night Bazaarilla.


Lämmin suositus Sanctuary of Truthille
Mikäli käyt Pattayalla, niin suosittelen ehdottomasti vierailemaan Sanctuary of Truth temppelillä. Alue tarjoaa mielestäni lähes jokaiselle jotakin katsontakannasta riippuen: arkkitehtuurin harrastajat, hengellisyyden lähteillä seikkailevat, filosofiset pohdiskelijat, käsityöläis- ja puusepäntaitojen arvostajat, turistibongarit, tarinoiden metsästäjät jne. uskoakseni löytävät kukin oman palansa viihdykettä ja totuutta Sanctuary of Truthista.
Mikäli olet kiinnostunut muista Pattaya -aiheisista postauksistani, niin tämän linkin takaa löydät kokoelmani: https://unfilteredm.com/tag/pattaya/.