Kesälomalla Kreikkaan? Lämmin suositus Pargan alueelle ja Ammoudian rauhalle.

Viime kesänä vierailin ensimmäistä kertaa manner-Kreikan puolella. Matkaseurueeni koostui kahdesta teini-ikäisestä, sekä puolisosta. Olimme matkavarauksemme suhteen (jälleen) myöhään liikenteessä, joten kohtuullisen hintaista ja laatuista tarjontaa oli vähän. Katselimme matkoja ja lentoja avoimin mielin, ilman mitään tiettyä kohdetta mielessä. Lentojen hinnat olivat pompanneet taivaisiin ja samoin valmismatkojen. Viimein Tjäreborgin kautta löysimme kohtuuhintaisen paketin (2769,-/4 henkilöä/2 huonetta), ja varasimme hotellin Ammoudia nimisestä kalastajakylästä lähellä Pargan kaupunkia.

Majapaikaksemme valikoitui 2+ tähden Philoxenia hotelli, joka yllätti positiivisesti hinta-laatusuhteeltaan. Ennen matkaa pahin pelkoni oli vahvasti homeelta haiseva ja ötököitä kuhiseva huone, mutta onneksi tuo uhkakuva ei toteutunut. Meillä oli kaksi erillistä huonetta, joista kummatkin olivat siistejä ja toimivalla ilmastoinnilla varustettuja. Ötököistä ei ollut tietoakaan. Saavuimme hotellille keskellä yötä, ja pimeässä navigoiminen oli varsin haastavaa. Onneksi vastaanottovirkailija tuli huhuilemaan kadulle väsyneitä matkailijoita. Hotellista oli ennakkoon saatavilla vähän arvosteluja, joten olin iloinen, että tässä tapauksessa riskinotto kannatti.

Aamu valkeni pehmeän lämpimänä ja loman rutiiniksi muodostui laittautua parvekkeella valmiiksi päivän seikkailuihin sitruuna-, ja oliivipuiden lomassa etelän sirkutuksen pyyhkiessä korvia. Aamupalaa nautimme päivittäin allasalueen terassilla, jossa sai syödä ihanan rauhallisessa tunnelmassa. Monena lomana olemme yöpyneet isommissa hotelleissa, joissa ruokailut ovat saattaneet olla melkoista hulinaa. Philoxeniassa tätä ongelmaa ei ollut, mikä lämmitti erityisesti introvertin sydäntä. Vegaanina aamupalani koostui useimmiten leivästä hillolla, hedelmistä, teestä sekä appelsiinimehusta. Tämä oli varsin riittävä aloitus päivään.

Hotellimme sijaitsi lähellä rantaa, jossa kävimme päivittäin rentoutumassa. Ranta oli pitkä, hienohiekkainen ja matala, joten uskoisin erityisesti pienten lasten vanhempien arvostavan sitä. Rantatuolit sai ilmaiseksi, kunhan tilasi juomaa tai ruokaa. Useina päivinä saimme kuitenkin lekotella lepohetkemme maksutta, mutta kylmän 7Upin ostaminen olisi ollut kyllä muutenkin helteessä ohjelmassa. Hotellimme baarin avustaja, eli nuori poika, ajeli edestakaisin muutaman sadan metrin matkaa hotellilta rannalle skootterinsa kanssa tilauksia vastaanottamassa ja kuljettamassa. Kovaa hommaa, jota hän jaksoi tehdä ahkerasti hyvällä palveluasenteella.

Ammoudian erikoisuutena on sen läpi mereen virtaava Achérontas/Styks-joki. Joelle järjestetään kajakki- ja kanoottimelontaa, jota kävimmekin yhtenä päivänä testaamassa. Varasimme retken hotellista löytämämme lentolehtisen perusteella. Dragonfly Kayak nimisen firman henkilöstö tuli hakemaan meidät hotellilta sovittuun aikaan. Turvaesityksen jälkeen pääsimme oppaan johdolla melomaan omilla kahden hengen kanooteillamme ylempää joenjuoksulta aina Ammoudian meren rantaan saakka. Meloessamme opas kertoili tarinoita Kreikan mytologiasta ja otti välillä kuvia, jotka saimme sähköpostiimme retken jälkeen. Joen vesi tuntui suomalaisittain lähes 40 asteen lämmössä ihanan viileältä ja virkistävältä, ikäänkuin kotimaamme meret alkukesästä. Oppaamme hämmästeli yhdessä muun henkilökunnan kanssa, että miten ihmeessä voimme uida niin kylmässä vedessä, saati harrastaa avantouintia. Crazy people from Finland :). En ollut aikaisemmin kokeillut kanootilla melontaa, joten retki toi uudenlaista sporttia lomaamme. Innostuimme tosin huomaamatta niin, että opas joutui välillä toppuutella, että tarkoitus ei ole meloa niin rivakasti.

Rannan ympärillä oli useita ravintoloita ja tavernoita, joissa vierailimme päivittäin. Testasimme joka päivä uutta ravintolaa, joten valinnanvaraa riitti. Hinnat olivat varsin kohtuullisia verrattuna Suomen hintatasoon. Etenkin perinteiset kreikkalaiset ruoat olivat edullisia. Söin mm. maittavaa portobello hampurilaista, friteerattua munakoisoa ja kesäkurpitsaa, spaghettia ja tomaattikastiketta. Thomas’ House nimiseen ravintolaan palasimme poikkeuksellisesti kahdesti, koska siellä oli seurueen ainoalle vegaanille (eli minulle) tarjolla niin herkullinen portobello hampurilainen, että pitkän päivän päätteeksi en voinut vastustaa hyväksi koettua purilaista. Ihan hotellimme rannan edessä palveli kahden siskoksen pitämä Gyromania, jossa vierailimme useamminkin lähinnä jäähdytettyjen Mythos tuoppien, mutta myös toastin, sandwichin ja pizzan perässä. Kreikassa nautimme yksinkertaista ja konstailematonta ruokaa, jota harrastan itsekin kotikeittiössäni. Ammoudian kylä itsessään on todella rauhallinen. Siellä on pari kauppaa ja matkamuistomyymälä, ja se ei sovi iltaelämän sykettä kaipaaville. Meille se oli täydellinen tukikohta luonnonläheiseeen rentoutumiseen ja rauhoittumiseen retkien jälkeen.

Ammoudian kylästä pääsi bussilla Pargaan, joka on maastollisesti Ammoudiaan verrattuna erilainen kaupunki. Siinä missä Ammoudian kylän raitit ovat tasaisia ja huonojalkaisillekin sopivia, on Pargassa isommat korkeuserot. Halusimme kuitenkin kierrellä aluetta laajemmin, joten vuokrasimme Aviksen kautta auton muutamaksi päiväksi. Lomilla tykkäämme tehdä retkiä, kävellä paljon, urheilla ja käydä sitten aktiviteettien jälkeen altaalla tai rannalla virkistäytymässä ja rentoutumassa. Viikon Ammoudian lomalla kävimme mm. Acheron springs-lähteillä, Meteoran kallioluostarialueella ja tietysti Pargassa. Kerron retkistämme lisää omissa postauksissaan, koska niin vaikuttunut olin etenkin Meteoran retkestämme. Voit tutustua retkiimme täällä: Meteora – Henkeä salpaavan kaunis ja uniikki Unescon maailmanperintökohde ja Parga – Turkoosia merta ja meneiden aikojen tunnelmaa.

Loppuun maininta matkustamisesta ja sisäisestä ristariidastani…

Matkamme ajoittui heinäkuulle 2023, jolloin Etelä-Euroopassa kärsittiin tappohelteistä. Saimme elävän muistutuksen ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista säiden ääri-ilmiöistä lämpötilan kivutessa joinakin päivinä jopa 40 asteeseen. Olen syvässä ristiriidassa itseni kanssa matkustamisen suhteen. Matkojen suunnittelu, matkustaminen, uusiin kulttuureihin ja ihmisiin tutustuminen tuo elämääni suunnattomasti iloa. Elän erittäin kohtuullista elämää, ostan vain tarpeeseen, syön halvalla vegaanisesti ja pyrin ajattelemaan rahankäytön kohteita investointeina. Säästän ja sijoitan ylimääräiset roposet säännöllisesti rahastoihin tai osakkeisiin. Matkustusta ajattelen sijoituksena henkiseen pääomaan. Toisaalta henkisellä pääomalla voi perustella lähes minkä tahansa rahankäytön tai investoinnin, ja hyväähän tämä matkusteluni ei tee äiti-maalle. Toistaiseksi en siis osaa perustella itselleni miksi juuri minä olisin ympäristön näkökulmasta oikeutettu matkustamaan. Koen tilanteen traagisena, mutta toivottavasti joku kaunis päivä minulla on ratkaisu ongelmaani.