Gran Canaria tutuksi vuokra-autolla

Gran Canarialla vieraillessa kannattaa vuokrata auto. Saaren läpi kulkee hyvä tieverkosto, ja liikenne on pääteillä sujuvaa. Ainoastaan vuoristojen serpentiinitiet ovat Suomen tasaisuuteen tottuneelle kuskille erikoisuuksia, mutta niistäkin selviää maltilla ajamalla.

Vuokrasimme auton talvilomallamme 2024 Arguineguíniin. Kylillä olisi ollut tarjolla autovuokraamoja, mutta helppouden vuoksi hyödynsimme hotellimme Arguineguín Park by Servaturin respaa. Kaikki kävi todella nopeasti ja vaivattomasti. Autovuokraamon työntekijä tuli automme kanssa hotellille, ja allekirjoitimme sopimuksen kahdelle kuskille. Näin koko saari oli yhtäkkiä helposti saavutettavissamme. Autoilusta teki entistä helpompaa hotellimme kellariin louhittu parkkihalli, jossa oli varattuna jokaiselle huoneistolle oma parkkipaikka.

Suunnitelmissa oli tutustua ainakin Las Palmasin kaupunkiin, käydä pittoreskeissä vuoristokylissä ja Puerto de Moganin ihastuttavassa pikkukaupungissa.

Kolumbuksen jalanjäljissä

Arguineguínista ajaa Gran Canarian saaren pääkaupunkiin, eli Las Palmasiin noin 45 minuutissa. Pysäköimme heti moottoritieltä tultaessa Veguetan kaupunginosan kupeessa sijaitsevaan P- kyltillä merkittyyn parkkihalliin. Tilaa oli onneksemme runsaasti, vaikka viereinen parkkipaikka näyttikin täyttä. Hintakin oli varsin kohtuullinen, mutta valitettavasti en tarkkaan muista päivän taksaa.

Parkkihallilta oli vain lyhyt kävelymatka vanhaan kaupunkiin. Vequetan kaupunginosan mukulakiviset kadut, ja vanhat rakennukset huokuivat historiaa.

Ihailen suuresti löytöretkeilijöitä, joten ykköskohteenani Las Palmasin vierailulla oli Kolumbuksen museo. Hipsimme museolle pienen vesikuuron siivittäminä. Museoon kiirehti sateelta suojaan myös muitakin turisteja, kielestä päätellen eniten espanjalaisia.

Museossa erityisesti vanhanaikaiset kartat herättivät ajatuksia. Maailmankuva on Kolumbuksen ajoilta muuttunut kovasti. Tuntuu todella kiehtovalta ajatukselta, että aikoinaan maapallo oli meille niin tuntematon. Nykyään internetin välityksellä pääsee virtuaalikokemaan lähes joka maailmankolkan, mutta toista se oli Kolumbuksen aikaan.

Museossa oli myös kokoelma vanhoja muistiinpanoja ja kirjeitä. Ihailin pieteetillä kirjoitettuja, eheitä kokonaisuuksia. Itselläni on kymmenittäin vihkoja, mutta kaikki täynnä enemmänkin hajatelmia, kuin ajatelmia.

Santa Anan Katedraali

Ihan lähellä Kolumbuksen museota sijaitsi Santa Anan katedraali, jonka yhteydessä toimi myös erillinen museo. 1497-1781 välillä rakennettu katedraali oli tyyliltään harmaan goottilainen ja edustaa uusklassista arkkitehtuuria.

Kiipesimme kirkon tapuliin katselemaan kaupungin maisemia. Navakassa tuulessa parvelta kurottelu oli korkeanpaikankammoiselle jo varsinaista extremeä. Sain kuitenkin näpsäistyä muutaman kuvan kauniista kaupungista.

Shoppailua ja myrskyä rantakadulla

Kulttuurikierroksen päätteeksi kävimme syömässä italialaisessa ravintolassa. Sienipastani oli yksinkertaisuudessaan oikein herkullista. Paikan tarjoiluvastaavana toiminut vanhempi rouva osasi asiansa ja loihti meille sydämellisen tunnelman äidillisellä palvelullaan.

Vatsat täynnä suuntasimme autolla vanhasta kaupungista kohti Las Canteraksen rantakatua. Jätimme vuokra-automme Las Arenas ostoskeskuksen parkkipaikalle. Tarkoituksena oli antaa teinien ostostella rauhassa ja käyskennellä itse rantakadulla.

Valitettavasti tuuli ja sade yltyivät perille päästyämme. Rantakahvilat olivat suurimmalta osin kiinni, joten raikkaan merituulen ja -sateen tuivertamina siirryimme itsekin ostoskeskuksen suojiin.

Hinnat Las Arenaksessa olivat kotimaista tasoa. Itselläni ei ollut tarvetta ostaa mitään, joten poistuin keskuksesta tyhjin käsin. Vatsa oli sitäkin täydempi, koska kulutin puoliskon kanssa shoppailuun varattua aikaa lähinnä kahvilan herkkujen äärellä.

Lähdimme Las Palmasin päiväretkeltämme kohti majapaikkaamme noin neljän aikaan iltapäivällä. Tämä oli ehkäpä epäviisas päätös, sillä liikenneruuhkat Las Palmasin kaupungissa olivat äärimmäiset. Maps näytti punaista ja jonoissa seistiin pieni ikuisuus. Moottoritielle päästyämme liikenne sujui kuitenkin varsin jouhevasti.

Puerto de Moganiin lautalla Arguineguínista

Teimme lomallamme puolipäiväretken pittoreskiin Puerto de Moganiin. Lähdimme aamulla lautalla Arguineguínista kohti Cran Canarian venetsiaa. Saimme nauttia lämmöstä ja kirkkaan sinisestä merestä koko matkan ajan. Matkalla pysähdyttiin mm. Puerto Ricon satamassa hakemassa lisää matkalaisia.

Puerto de Moganin satamassa meitä vastaanottivat kalastaja-alukset, mahtavat purjeveneet ja -alukset. En voinut olla häpeilemättä katsomasta sataman jahteihin, joissa iloiset seurueet viettivät aikaansa pöytäryhmien äärellä. Seurueet nauttivat jahtien kansilla brunssia, osa näytti pelaavan ulkosalla korttia hyvässä tunnelmassa. Lipuista päätellen seurakuntia oli saapunut Moganiin ympäri Eurooppaa.

Moganin kalastajakylän siirtomaahenkisiä rakennuksia koristivat lukuisat bougainvilleat, eli kirkkaan pinkit köynnöskasvit. Siellä täällä oli ihastuttavan näköisiä ravintoloita pienten kujien varrella.

Kiipesimme ylös rinteille Mirador de Puerto Mogánin näköalapaikalle varsin hikisissä tunnelmissa. Pieni urheilutuokio palkittiin kuitenkin mahtavilla näköaloilla ja hienoilla kuvilla.

Puerto de Mogan on Gran Canarian aurinkoisimpia kyliä. Tyyliltään se on hieman hienostuneempi, kuin naapurikylänsä ja tämä näkyy myös hinnoissa. Olimme suunnitelleet ainoastaan puolipäiväretken Moganiin, joten emme testanneet paikallisia ravintoloita. Kävimme vain hakemassa evästä pienestä ruokakaupasta, ja nautimme kevyen lounaamme torin aukiolla.

Ehdimme tutustua riittävästi pikkuruiseen Moganiin puolipäiväretkelläkin, mutta joskus olisi kiva palata kylään nauttimaan illallista sataman valoissa.

Vuoristoajelua

Gran Canaria ei ole pelkkää rantakohdetta. Suosittelen ehdottomasti tekemään vierailun vuoristoiseen sisämaahan, jossa avautuu ihan toisenlaisen maailma.

Ajelimme pitkin vuoristoisia serpentiiniteitä ja pysähdyimme välillä pikkuruisiin kyläpahasiin juomatauolle.

Serpentiinitiet olivat löytäneet myös maantiepyöräilijät, joita näkyi sankoin joukoin treenaamassa ylämäkeen polkemista.

Kävimme vuoristokylä vistiiteillämme ainakin Santa Lucía de Tirajanan kaupungissa. Muiden kyläpahasten nimiä en valitettavasti kirjoittanut ylös. Kiipesimme kirkolle ja tietenkin poseerasin jättiläisenä Santa Lucia patsaan äärellä. Ehkäpä hartaan tunnelman välittämisessä on vielä opiskeltavaa :).

Kiinnostuitko Gran Canariasta? Tutustu muihin matkakertomuksiini alueella täällä.